#: locale=fi
## Action
### URL
LinkBehaviour_C7EB40B1_D707_BFA6_41D6_9CC0F2845891.source = https://emea01.safelinks.protection.outlook.com/?url=https%3A%2F%2Fyoutu.be%2FQcPwcex_RN8&data=05%7C01%7C%7Ca578c8a83c114d3422e608db70c6976e%7C84df9e7fe9f640afb435aaaaaaaaaaaa%7C1%7C0%7C638227770475399009%7CUnknown%7CTWFpbGZsb3d8eyJWIjoiMC4wLjAwMDAiLCJQIjoiV2luMzIiLCJBTiI6Ik1haWwiLCJXVCI6Mn0%3D%7C3000%7C%7C%7C&sdata=B3qT7XPEnwXohftbx8RJClXGoD5z%2Fiz5%2B%2FRdPjAUAns%3D&reserved=0
LinkBehaviour_D68C9D67_D936_2321_41E3_C004145986B3.source = https://emea01.safelinks.protection.outlook.com/?url=https%3A%2F%2Fyoutu.be%2FTuS_w5Vof5Y&data=05%7C01%7C%7C886db7fc3ec54e95ccb908db717859f6%7C84df9e7fe9f640afb435aaaaaaaaaaaa%7C1%7C0%7C638228533960822959%7CUnknown%7CTWFpbGZsb3d8eyJWIjoiMC4wLjAwMDAiLCJQIjoiV2luMzIiLCJBTiI6Ik1haWwiLCJXVCI6Mn0%3D%7C3000%7C%7C%7C&sdata=VETvarLlIXHrwKJQDe%2BmC2X9q1UYWVjfUe5VTyyFg5s%3D&reserved=0
LinkBehaviour_BE68D79A_AED8_7B89_41DF_C4003F6C2B05.source = https://emea01.safelinks.protection.outlook.com/?url=https%3A%2F%2Fyoutu.be%2Fuz92IA15GtE&data=05%7C01%7C%7Ceb45367b96e94088f22c08db6b22f6dd%7C84df9e7fe9f640afb435aaaaaaaaaaaa%7C1%7C0%7C638221570134527266%7CUnknown%7CTWFpbGZsb3d8eyJWIjoiMC4wLjAwMDAiLCJQIjoiV2luMzIiLCJBTiI6Ik1haWwiLCJXVCI6Mn0%3D%7C3000%7C%7C%7C&sdata=QO2LjQc2A5Mp15N%2F9gp23GlXqctOZk9hUuDKt0Rh5xQ%3D&reserved=0
LinkBehaviour_1690CC33_24CC_F71F_41A3_DE4BBDDC0F15.source = https://rauhantervehdys.fi/2020/11/seurakuntalaiset-tekivat-himmelin-kirkkovaen-iloksi/
LinkBehaviour_0BA309C9_234B_B10A_41B5_EB5BAE3348A3.source = https://www.oulunpiispa.fi/symbolit/
LinkBehaviour_3DAC61E9_23C4_D10E_41A4_ADCA5BE7F93E.source = https://www.oulunseurakunnat.fi/oulujoenpyhiinvaellus
LinkBehaviour_173D53BD_24C5_B10B_41B3_CA080B41EBD4.source = https://www.oulunseurakunnat.fi/uutiset/-/news/118958225
LinkBehaviour_0902196E_24C4_D109_416D_A6C660585D9E.source = //www.youtube.com/embed/MBwnNJBlgOw?v=MBwnNJBlgOw
## Hotspot
### Tooltip
HotspotPanoramaOverlayArea_0BD6A252_2344_5319_419E_4BEDDBCFAE58.toolTip = Alttari
HotspotPanoramaOverlayArea_08FBAFDF_234C_B107_41C0_F0A2964F2BF8.toolTip = Alttari
HotspotPanoramaOverlayArea_00BFA74A_233C_5109_41BC_C9CCC5DE6FEC.toolTip = Alttari
HotspotPanoramaOverlayArea_2220444F_2D5E_9E71_419B_092D748BCAD8.toolTip = Alttari
HotspotPanoramaOverlayArea_0B1E6503_2344_B6FF_41BF_34C7AB7F8F78.toolTip = Alttari
HotspotPanoramaOverlayArea_04A1820A_234D_D30E_41A1_0202238FBDF8.toolTip = Alttaritaulu
HotspotPanoramaOverlayArea_0440A0AF_234C_4F07_41C0_8E202D0F0ECA.toolTip = Alttaritaulu
HotspotPanoramaOverlayArea_041F130E_234B_B106_4192_34BE69734B61.toolTip = Bruno Tuukkasen lasimaalaus
HotspotPanoramaOverlayArea_0BBEC612_24FC_5319_4166_3B1DDCF5CE77.toolTip = Elämänkaari
HotspotPanoramaOverlayArea_3ED8DBE4_23CC_5139_41A6_2ED46F9BCF09.toolTip = Enkelit
HotspotPanoramaOverlayArea_0B947E39_237C_730B_41AA_A3E070253C38.toolTip = Enkelit
HotspotPanoramaOverlayArea_DBC950F4_CFC0_B600_41E4_A8B22A943F66.toolTip = Eteinen
HotspotPanoramaOverlayArea_3EC27793_233F_B11E_41A1_95B454705452.toolTip = Eteinen
HotspotPanoramaOverlayArea_3BF938B4_2355_C9A3_41B0_40798C6DF502.toolTip = Eteisen hautakivet
HotspotPanoramaOverlayArea_0AFC3ABA_2345_B309_415D_426FB8C21450.toolTip = Gunnar Forsströmin lasimaalaukset
HotspotPanoramaOverlayArea_0AC0B71C_234C_510A_41BA_E0806A983922.toolTip = Gunnar Forsströmin lasimaalaukset
HotspotPanoramaOverlayArea_0A9C93D6_2344_5119_41C0_B3181940EF6D.toolTip = Gunnar Forsströmin lasimaalaukset etelä
HotspotPanoramaOverlayArea_B68E83E4_A03C_3ABF_41E1_F447B9F8A82F.toolTip = Himmeli
HotspotPanoramaOverlayArea_152D78F6_24CC_5F06_4188_3033E9BC07B6.toolTip = Himmeli
HotspotPanoramaOverlayArea_C31F09D9_D705_E1E6_41D5_221601CA877A.toolTip = Historiaa
HotspotPanoramaOverlayArea_9D48821A_8E18_7865_41C9_3B765F853CFA.toolTip = Historiaa
HotspotPanoramaOverlayArea_0AC6FD24_2344_5139_41AB_1DFCBD486EF2.toolTip = Ikkunamaalaus
HotspotPanoramaOverlayArea_0A484A60_2344_533A_418F_55B0823905DC.toolTip = Kattokruunut
HotspotPanoramaOverlayArea_DC44E5DB_CFC1_FE01_41D1_75CD6E575924.toolTip = Kaupunkinäkymä
HotspotPanoramaOverlayArea_DB2E5CD2_CFCF_EE00_41A7_BC436FD8A781.toolTip = Kaupunkinäkymä
HotspotPanoramaOverlayArea_39F83097_2347_CF07_41AB_14BD5510C9B5.toolTip = Kirkkoherrat
HotspotPanoramaOverlayArea_22066276_2D5E_9A13_41C3_FF6288038939.toolTip = Krypta
HotspotPanoramaOverlayArea_DB604979_CFC3_5600_41DF_D833D1A705A8.toolTip = Krypta
HotspotPanoramaOverlayArea_097014E2_234C_5739_41B0_59048AB53C7B.toolTip = Kuoriurut
HotspotPanoramaOverlayArea_09245292_2344_F31E_41B9_578A46334E21.toolTip = Lampetit
HotspotPanoramaOverlayArea_3DF05C70_23C4_7719_41AE_FE1D33AB581B.toolTip = Laupeuden äiti
HotspotPanoramaOverlayArea_0B55BFD5_2347_D11B_41C0_490D6DB9CB0D.toolTip = Lauri Ahlgrenin lasimaalaus
HotspotPanoramaOverlayArea_0B19A0A9_2344_4F0B_41B3_949BE9DB00D2.toolTip = Lauri Ahlgrenin lasimaalaus
HotspotPanoramaOverlayArea_0BE65770_2345_D119_41A1_7B49C1E6D099.toolTip = Messenius
HotspotPanoramaOverlayArea_046B54D8_2344_B709_419B_2763818F98E6.toolTip = Messenius
HotspotPanoramaOverlayArea_097AC989_24CB_D10B_41A5_D710C29B4AE4.toolTip = Neumann & Vogelin lasimaalaukset
HotspotPanoramaOverlayArea_0AB063F3_234F_B11F_41AC_9ABDF0092775.toolTip = Onni Ojan lasimaalaukset
HotspotPanoramaOverlayArea_3E441A7A_233B_D309_41C1_1AB57ED24D0E.toolTip = Oulujoen pyhiinvaellus
HotspotPanoramaOverlayArea_0A81F8FC_2344_DF09_41A4_FDE15B997EAF.toolTip = Paavo Leinosen Hyvä paimen
HotspotPanoramaOverlayArea_0B5E2EF7_2345_D307_41C0_88C0FA79A4A8.toolTip = Paavo Leinosen Tuhlaaja poika
HotspotPanoramaOverlayArea_D947C6E3_D705_E3AA_41D4_4609BFDB1115.toolTip = Piispan puhe
HotspotPanoramaOverlayArea_D612674F_D935_EF62_41E0_DD320E71A01E.toolTip = Piispan puhe tekstitettynä englanniksi
HotspotPanoramaOverlayArea_0AF1F339_234C_F10B_4190_B5725A187983.toolTip = Piispan symbolit
HotspotPanoramaOverlayArea_DFF7B964_D10C_6752_418B_E76FCA9716D6.toolTip = Pikku-Sofian kirkko
HotspotPanoramaOverlayArea_97C131CB_8EF8_FBFB_41DC_76D0297AF714.toolTip = Pikku-Sofian kirkko
HotspotPanoramaOverlayArea_8DAD05DD_9FEC_1E8E_41CD_67B3B3746BA3.toolTip = Pääurut
HotspotPanoramaOverlayArea_8E7ABFB0_9FEC_0A96_41B2_66EF7D02F75E.toolTip = Pääurut
HotspotPanoramaOverlayArea_3ECF6FB9_233F_B10B_41B5_841927A326F9.toolTip = Risteys
HotspotPanoramaOverlayArea_0B8F50D3_2344_4F1F_419C_28E514500C81.toolTip = Risteys
HotspotPanoramaOverlayArea_09A0843D_235F_D70B_41B2_C57ECC6376DD.toolTip = Risteys
HotspotPanoramaOverlayArea_0AC40C12_235D_B719_41B2_501A31518BF5.toolTip = Risteys
HotspotPanoramaOverlayArea_0AC8A853_234C_BF1F_417A_BD3B7010301E.toolTip = Saarnastuoli
HotspotPanoramaOverlayArea_04AEC5D7_235C_5107_41C1_3E6BE0F47929.toolTip = Saarnastuoli
HotspotPanoramaOverlayArea_0B5531C9_2344_B10B_41A4_E9D7C1CBFC07.toolTip = Saarnastuoli
HotspotPanoramaOverlayArea_01F2F177_233C_5107_41A2_FE1F66A83E25.toolTip = Saarnastuoli
HotspotPanoramaOverlayArea_0BF76D57_2345_D106_41B0_CADD3FADD77D.toolTip = Sakasti
HotspotPanoramaOverlayArea_0439F60C_235C_5309_4181_B39192EE7FD5.toolTip = Sakasti
HotspotPanoramaOverlayArea_DF24196A_CFC7_7603_41E7_07AE9C45E8F2.toolTip = Sieluntila
HotspotPanoramaOverlayArea_04ECAEFA_2344_B309_41A8_DE24AA0A139E.toolTip = Sisääntulo
HotspotPanoramaOverlayArea_0245BFE8_233C_D109_41B1_8B26538EF73C.toolTip = Sisääntulo
HotspotPanoramaOverlayArea_3A7AA4A3_234E_59A6_4198_F893B58C165F.toolTip = Sisääntulo
HotspotPanoramaOverlayArea_0403556C_235C_7109_41C0_E2FA5DD7255C.toolTip = Sivukäytävä
HotspotPanoramaOverlayArea_024844D8_233F_B70A_41BC_D699B04FCE17.toolTip = Sivukäytävä
HotspotPanoramaOverlayArea_0BA4836E_235C_5109_41BD_60536B62416C.toolTip = Sivukäytävä
HotspotPanoramaOverlayArea_0A33157E_234B_D106_41AC_F1D805F4903F.toolTip = Taivaanrannan synty
HotspotPanoramaOverlayArea_0BE984F5_2344_771B_418D_60E6ED93721F.toolTip = Taivaanranta
HotspotPanoramaOverlayArea_042F9A5D_2344_530B_41C1_8457606E0B96.toolTip = Taivaanranta
HotspotPanoramaOverlayArea_E6B9FD83_E931_48CF_41E5_9336DB663544.toolTip = Tuomiokirkon torni
HotspotPanoramaOverlayArea_C013BEB8_CFC1_6A00_41D6_FCB93046AC93.toolTip = Tuomiokirkon torni
HotspotPanoramaOverlayArea_569D1DF7_41B0_4D5E_41BA_3EF450C53C17.toolTip = Ulkonäkymä
HotspotPanoramaOverlayArea_0247D8DD_233C_FF0B_41B7_71CD0E336EA5.toolTip = Urkujen soitto
HotspotPanoramaOverlayArea_6506C7E6_7FC0_3D31_41BA_CF591754B111.toolTip = Urkuparvi
HotspotPanoramaOverlayArea_64C913D5_7FC0_3510_41D3_0DB2990B9F8D.toolTip = Urkuparvi
HotspotPanoramaOverlayArea_3D322276_233C_7319_41B9_33E47725F951.toolTip = Urkuparvi
HotspotPanoramaOverlayArea_3EC1E33E_23C5_F109_41AF_94B14829F9F8.toolTip = Valo-ovi
HotspotPanoramaOverlayArea_0B1FBFAA_234B_F109_41B5_1C4844C3448F.toolTip = Vanha alttaritaulu
HotspotPanoramaOverlayArea_39CA7507_2344_B107_41A2_04DA140E351D.toolTip = Vanhat kirkonkellot
HotspotPanoramaOverlayArea_3E76215D_23CD_B10B_41A1_23FA07B4E376.toolTip = Votiivilaiva
HotspotPanoramaOverlayArea_3DC0B5EE_23CC_F109_41B2_80E4E2A42803.toolTip = Votiivilaiva
## Media
### Audio
audiores_0B1B0943_19BC_A02E_41B4_71DD87220027.mp3Url = media/audio_15018EC1_19A7_E02A_4152_6ABB17A4BD76_fi.mp3
### Image
imlevel_DD93A5D9_CFCF_7E01_41E5_0CACEB34C66F.url = media/panorama_94D1ECAF_9F4F_C670_41C8_16DEDDAA8E47_HS_0kis5s9y_fi.png
imlevel_DDFF9EB1_CFCF_EA01_41CB_28ED36DFEDE0.url = media/popup_0420F73E_234F_B109_41B1_8B7FF016C265_fi_0_0.jpg
imlevel_DDFFAEB1_CFCF_EA01_4195_FA94D092DD51.url = media/popup_0420F73E_234F_B109_41B1_8B7FF016C265_fi_0_1.jpg
imlevel_DDFFBEB2_CFCF_EA03_41D3_925CD6729F15.url = media/popup_0420F73E_234F_B109_41B1_8B7FF016C265_fi_0_2.jpg
imlevel_DDF04EB2_CFCF_EA03_41D0_88A9414A5921.url = media/popup_0420F73E_234F_B109_41B1_8B7FF016C265_fi_0_3.jpg
imlevel_DDF05EB2_CFCF_EA03_41D2_A404C96686FD.url = media/popup_0420F73E_234F_B109_41B1_8B7FF016C265_fi_0_4.jpg
imlevel_DDDA0BC8_CFCF_AA00_41C8_91B876B6ECA8.url = media/popup_0A4F75D5_234B_D11A_41BC_C6670E19BABB_fi_0_0.jpg
imlevel_DDDA1BC9_CFCF_AA00_4175_EF83909D6C6F.url = media/popup_0A4F75D5_234B_D11A_41BC_C6670E19BABB_fi_0_1.jpg
imlevel_DDDA6BC9_CFCF_AA00_41CD_339C42C4B05A.url = media/popup_0A4F75D5_234B_D11A_41BC_C6670E19BABB_fi_0_2.jpg
imlevel_DDDA4BC9_CFCF_AA00_41C7_B0C6ECA0B55F.url = media/popup_0A4F75D5_234B_D11A_41BC_C6670E19BABB_fi_0_3.jpg
imlevel_DDDA5BC9_CFCF_AA00_41CF_07FDE09E02CF.url = media/popup_0A4F75D5_234B_D11A_41BC_C6670E19BABB_fi_0_4.jpg
imlevel_DD800769_CFCF_FA01_4192_C0BF5F1125F8.url = media/popup_0E6F17EB_1A3C_7ADD_41B4_EC96E425D474_fi_0_0.jpg
imlevel_DD802769_CFCF_FA01_41E5_1397FD4BAA99.url = media/popup_0E6F17EB_1A3C_7ADD_41B4_EC96E425D474_fi_0_1.jpg
imlevel_DD80D769_CFCF_FA01_41E5_8C0E18B370F7.url = media/popup_0E6F17EB_1A3C_7ADD_41B4_EC96E425D474_fi_0_2.jpg
imlevel_DD80C769_CFCF_FA01_41D8_8F80912E430A.url = media/popup_0E6F17EB_1A3C_7ADD_41B4_EC96E425D474_fi_0_3.jpg
imlevel_DD8EC76A_CFCF_FA00_41D0_DBCDE54DAF1A.url = media/popup_0E6F17EB_1A3C_7ADD_41B4_EC96E425D474_fi_0_4.jpg
imlevel_DDFF9EC4_CFCF_EA00_41D7_542E75ABF502.url = media/popup_0F36409F_24C4_4F07_4165_A71AB7BFB9DE_fi_0_0.jpg
imlevel_DDFFAEC4_CFCF_EA00_41DB_371D437B1A91.url = media/popup_0F36409F_24C4_4F07_4165_A71AB7BFB9DE_fi_0_1.jpg
imlevel_DDFFBEC4_CFCF_EA00_41E8_211393706F10.url = media/popup_0F36409F_24C4_4F07_4165_A71AB7BFB9DE_fi_0_2.jpg
imlevel_DDF04EC4_CFCF_EA00_41CD_5DBB06AE705C.url = media/popup_0F36409F_24C4_4F07_4165_A71AB7BFB9DE_fi_0_3.jpg
imlevel_DDF06EC4_CFCF_EA00_41E1_2ADA64F02FE1.url = media/popup_0F36409F_24C4_4F07_4165_A71AB7BFB9DE_fi_0_4.jpg
imlevel_DD9E758A_CFCF_7E03_41E9_6CCDC98542A8.url = media/popup_0FA76FD2_1A25_8ACF_4192_B17FC1B32D32_fi_0_0.jpg
imlevel_DD9E958A_CFCF_7E03_41CE_4B180DC8A384.url = media/popup_0FA76FD2_1A25_8ACF_4192_B17FC1B32D32_fi_0_1.jpg
imlevel_DD9E858A_CFCF_7E03_4198_778B0E506AE1.url = media/popup_0FA76FD2_1A25_8ACF_4192_B17FC1B32D32_fi_0_2.jpg
imlevel_DD9EB58B_CFCF_7E01_41E3_14C154A7694D.url = media/popup_0FA76FD2_1A25_8ACF_4192_B17FC1B32D32_fi_0_3.jpg
imlevel_DD9C858B_CFCF_7E01_41CF_3C7B449B7914.url = media/popup_0FA76FD2_1A25_8ACF_4192_B17FC1B32D32_fi_0_4.jpg
imlevel_DDF04ED7_CFCF_EA00_41E6_30041048496A.url = media/popup_0FA90D8F_24C4_5107_41C0_55DB83396719_fi_0_0.jpg
imlevel_DDF05ED7_CFCF_EA00_41CF_0D01F4027AD3.url = media/popup_0FA90D8F_24C4_5107_41C0_55DB83396719_fi_0_1.jpg
imlevel_DDF06ED7_CFCF_EA00_41D8_8EE22B1EF362.url = media/popup_0FA90D8F_24C4_5107_41C0_55DB83396719_fi_0_2.jpg
imlevel_DDF07ED7_CFCF_EA00_41E7_8B902F32A663.url = media/popup_0FA90D8F_24C4_5107_41C0_55DB83396719_fi_0_3.jpg
imlevel_DDF00ED7_CFCF_EA00_4197_0F3D3300D64F.url = media/popup_0FA90D8F_24C4_5107_41C0_55DB83396719_fi_0_4.jpg
imlevel_DDD123CC_CFCF_BA00_41C5_BCC306C0223F.url = media/popup_0FDE991A_1AE4_977F_414D_02C366F9578C_fi_0_0.jpg
imlevel_DDD113CC_CFCF_BA00_41CA_223FFAD7C3B3.url = media/popup_0FDE991A_1AE4_977F_414D_02C366F9578C_fi_0_1.jpg
imlevel_DDD103CC_CFCF_BA00_41DE_1C6ACB7B078E.url = media/popup_0FDE991A_1AE4_977F_414D_02C366F9578C_fi_0_2.jpg
imlevel_DDD173CC_CFCF_BA00_41D2_FF48E71E3803.url = media/popup_0FDE991A_1AE4_977F_414D_02C366F9578C_fi_0_3.jpg
imlevel_DDD153CC_CFCF_BA00_41D2_17951947E6E7.url = media/popup_0FDE991A_1AE4_977F_414D_02C366F9578C_fi_0_4.jpg
imlevel_DD9EA59D_CFCF_7E01_41D9_26530E8BFFC9.url = media/popup_0FEF05E9_1A24_FEDC_41B2_55242B812079_fi_0_0.jpg
imlevel_DD9ED59D_CFCF_7E01_41D1_E839FD26DD98.url = media/popup_0FEF05E9_1A24_FEDC_41B2_55242B812079_fi_0_1.jpg
imlevel_DD9EF59D_CFCF_7E01_41A9_802EF4D6A0E4.url = media/popup_0FEF05E9_1A24_FEDC_41B2_55242B812079_fi_0_2.jpg
imlevel_DD9EE59D_CFCF_7E01_41E5_A4C72E4B6BD9.url = media/popup_0FEF05E9_1A24_FEDC_41B2_55242B812079_fi_0_3.jpg
imlevel_DD9CF59E_CFCF_7E03_41CE_AB3662452108.url = media/popup_0FEF05E9_1A24_FEDC_41B2_55242B812079_fi_0_4.jpg
imlevel_DD9A94B3_CFCF_DE00_41E3_D4A548FB4F6C.url = media/popup_8D4FD8D9_9FE3_F696_41D2_4EE3FB8D4F2F_fi_0_0.jpg
imlevel_DD9B64B3_CFCF_DE00_41D1_44EF7DA94BAE.url = media/popup_8D4FD8D9_9FE3_F696_41D2_4EE3FB8D4F2F_fi_0_1.jpg
imlevel_DD9B74B4_CFCF_DE00_41E0_9FE9B634E170.url = media/popup_8D4FD8D9_9FE3_F696_41D2_4EE3FB8D4F2F_fi_0_2.jpg
imlevel_DD9B44B4_CFCF_DE00_41C2_0509607E6307.url = media/popup_8D4FD8D9_9FE3_F696_41D2_4EE3FB8D4F2F_fi_0_3.jpg
imlevel_DD9944B4_CFCF_DE00_41D5_10B3D67F921C.url = media/popup_8D4FD8D9_9FE3_F696_41D2_4EE3FB8D4F2F_fi_0_4.jpg
imlevel_942D89E1_8E18_0BA7_41BA_94715E5F2D8A.url = media/popup_9424726E_8E18_F8BD_41BF_3ADA8A3349A3_fi_0_0.jpg
imlevel_942D79E1_8E18_0BA7_41B6_D064835A5152.url = media/popup_9424726E_8E18_F8BD_41BF_3ADA8A3349A3_fi_0_1.jpg
imlevel_942D69E1_8E18_0BA7_41C2_22124DD5B2ED.url = media/popup_9424726E_8E18_F8BD_41BF_3ADA8A3349A3_fi_0_2.jpg
imlevel_DDC1F151_CFCF_5600_41B9_AA1A43C852E9.url = media/popup_B76B8051_A03C_3599_41E0_7E7813184291_fi_0_0.jpg
imlevel_DDC1C151_CFCF_5600_418D_7DDC755A4533.url = media/popup_B76B8051_A03C_3599_41E0_7E7813184291_fi_0_1.jpg
imlevel_DDC1D152_CFCF_5600_41E1_6979AA920EF5.url = media/popup_B76B8051_A03C_3599_41E0_7E7813184291_fi_0_2.jpg
imlevel_DDC22152_CFCF_5600_41D2_BFA707603047.url = media/popup_B76B8051_A03C_3599_41E0_7E7813184291_fi_0_3.jpg
imlevel_DDC23152_CFCF_5600_41E3_9164117E09F4.url = media/popup_B76B8051_A03C_3599_41E0_7E7813184291_fi_0_4.jpg
imlevel_C0732D80_D114_3FD2_41E5_261B31F72149.url = media/popup_DA4CF69E_CFC0_DA03_41E9_67789A7839F8_fi_0_0.jpg
imlevel_C072DD81_D114_3FD2_41DD_602C9C8D407B.url = media/popup_DA4CF69E_CFC0_DA03_41E9_67789A7839F8_fi_0_1.jpg
imlevel_C072ED81_D114_3FD2_41E7_C6959270BB40.url = media/popup_DA4CF69E_CFC0_DA03_41E9_67789A7839F8_fi_0_2.jpg
imlevel_C072FD81_D114_3FD2_415C_7002E354F903.url = media/popup_DA4CF69E_CFC0_DA03_41E9_67789A7839F8_fi_0_3.jpg
imlevel_C0728D81_D114_3FD2_41B4_52CE74BDF755.url = media/popup_DA4CF69E_CFC0_DA03_41E9_67789A7839F8_fi_0_4.jpg
imlevel_F98A0C4D_E90E_C858_41A0_4C3E73AC2597.url = media/popup_F8060263_E931_384F_41EC_3F36598EEB50_fi_0_0.jpg
imlevel_F98A1C4E_E90E_C858_41DC_B52C4A86F4A1.url = media/popup_F8060263_E931_384F_41EC_3F36598EEB50_fi_0_1.jpg
imlevel_F98BEC4E_E90E_C858_41E0_92DE5C4BBC36.url = media/popup_F8060263_E931_384F_41EC_3F36598EEB50_fi_0_2.jpg
imlevel_F98BFC4F_E90E_C858_41E8_93DD5F9D15E3.url = media/popup_F8060263_E931_384F_41EC_3F36598EEB50_fi_0_3.jpg
imlevel_F98DCC4F_E90E_C858_41D1_5B43C2872D02.url = media/popup_F8060263_E931_384F_41EC_3F36598EEB50_fi_0_4.jpg
### Popup Image
### Title
panorama_952B2B6B_9F4D_42F0_41D3_EC0BB4AE6636.label = Alttari
album_C574A68A_D5D8_4F44_41E8_97769746673F_0.label = Alttaritaulu
panorama_94D1ECAF_9F4F_C670_41C8_16DEDDAA8E47.label = Eteinen
album_C574A68A_D5D8_4F44_41E8_97769746673F_2.label = Historiaa
album_C574A68A_D5D8_4F44_41E8_97769746673F_3.label = Ikkunamaalaus
album_C574A68A_D5D8_4F44_41E8_97769746673F_4.label = Kirkkoherrat
panorama_2010DDD6_2D52_6E12_41BE_9D382590042B.label = Krypta
album_C574A68A_D5D8_4F44_41E8_97769746673F_5.label = Messenius
album_C574A68A_D5D8_4F44_41E8_97769746673F.label = Photo Album Alttaritaulu
album_6E4F70F0_7FC0_3310_41CA_41186D00DDDA.label = Photo Album Slide1
video_C31EF6EC_CC1A_2DE5_4185_1727916C9AD0.label = Pikku-Sofian kirkko
panorama_9528A213_9F4F_4257_41D7_4098A706BCE7.label = Risteys
panorama_952B3535_9F4D_4650_41E3_371B599D2101.label = Saarnastuoli
panorama_DF8AEC7E_D116_FD84_41D1_7A18607FCC9C.label = Sakasti Piispa
panorama_9525A49C_9F4F_4650_41E0_79839D772B73.label = Sisääntulo
panorama_952B3EE6_9F4C_C3F0_41DA_51ED676A6262.label = Sivukäytävä
album_6E4F70F0_7FC0_3310_41CA_41186D00DDDA_0.label = Slide1
album_C574A68A_D5D8_4F44_41E8_97769746673F_1.label = Taivaanranta
video_B18BD32F_A4E6_FAED_41CA_9154E32D78CC.label = Tuomiokirkon lento YouTube
panorama_C649C2F9_CBFA_25EF_41D9_343F7C2CC7EF.label = Tuomiokirkon torni
video_B78147E3_A4E6_F994_41C8_9913BF6C93CE.label = Urkujen soitto YouTube
panorama_9150B81A_9FEC_358A_41E3_4C401865E2FF.label = Urkuparvi
album_C574A68A_D5D8_4F44_41E8_97769746673F_6.label = Urut
album_C574A68A_D5D8_4F44_41E8_97769746673F_7.label = Votiivi
photo_C21400EA_CC1A_25ED_41D8_3E1AD51E198D.label = _DSC0116-HDR
photo_C21400EA_CC1A_25ED_41D8_3E1AD51E198D.label = _DSC0116-HDR
photo_C0F3B0F5_CC1B_E5E7_41BB_837D6458044F.label = _DSC0126
photo_C0F3B0F5_CC1B_E5E7_41BB_837D6458044F.label = _DSC0126
photo_C5A492E5_CBFE_65E7_41E5_869228D646B3.label = _DSC0142_1_1 Panorama-Edit-Edit
photo_C5A492E5_CBFE_65E7_41E5_869228D646B3.label = _DSC0142_1_1 Panorama-Edit-Edit
### Video
videolevel_8B0A6612_9335_18D3_41DF_97A4DF31E0E9.url = media/video_B18BD32F_A4E6_FAED_41CA_9154E32D78CC_fi.m3u8
videolevel_8B0A5613_9335_18D1_41CF_4971CE9BFA0A.url = media/video_B18BD32F_A4E6_FAED_41CA_9154E32D78CC_fi.mp4
videolevel_8B0A6612_9335_18D3_41DF_97A4DF31E0E9.posterURL = media/video_B18BD32F_A4E6_FAED_41CA_9154E32D78CC_poster_fi.jpg
videolevel_8B0A5613_9335_18D1_41CF_4971CE9BFA0A.posterURL = media/video_B18BD32F_A4E6_FAED_41CA_9154E32D78CC_poster_fi.jpg
videolevel_8B10B676_9335_1953_41D9_F9D975CFBB74.url = media/video_B78147E3_A4E6_F994_41C8_9913BF6C93CE_fi.m3u8
videolevel_8B10A677_9335_1951_41E2_5534EA401FAA.url = media/video_B78147E3_A4E6_F994_41C8_9913BF6C93CE_fi.mp4
videolevel_8B10A677_9335_1951_41E2_5534EA401FAA.posterURL = media/video_B78147E3_A4E6_F994_41C8_9913BF6C93CE_poster_fi.jpg
videolevel_8B10B676_9335_1953_41D9_F9D975CFBB74.posterURL = media/video_B78147E3_A4E6_F994_41C8_9913BF6C93CE_poster_fi.jpg
videolevel_8B6D6700_9335_18AE_41C4_990CA6380B0E.url = media/video_C31EF6EC_CC1A_2DE5_4185_1727916C9AD0_fi.m3u8
videolevel_8B6D4701_9335_18AE_41DA_68E4EEF8CBBC.url = media/video_C31EF6EC_CC1A_2DE5_4185_1727916C9AD0_fi.mp4
videolevel_8B6D4701_9335_18AE_41DA_68E4EEF8CBBC.posterURL = media/video_C31EF6EC_CC1A_2DE5_4185_1727916C9AD0_poster_fi.jpg
videolevel_8B6D6700_9335_18AE_41C4_990CA6380B0E.posterURL = media/video_C31EF6EC_CC1A_2DE5_4185_1727916C9AD0_poster_fi.jpg
### Video Subtitles
## Popup
### Body
htmlText_9439F9E2_8E08_0BA5_41C6_A5C7264C912D.html = Krypta
Tuomiokirkon krypta valmistui 1996-97 laajassa kirkon peruskorjauksessa. Kaivettaessa paljastui edellisen kirkon vieressä ollut hautausmaa, josta löytyi jäännöksiä 142 vainajasta; yhdenkään henkilöllisyyttä ei tiedetä.
Kryptaa käytetään kirkollisiin toimituksiin sekä kokoontumisiin. Messun jälkeen siellä vietetään kirkkokahvit. Useina kesinä tuomiokirkon krypta on ollut myös kahvilakäytössä. Se on antanut kesätöitä nuorille ja kerännyt rahaa lähetystyölle.
Alttaritaulu
Tuomiokirkon alttaritaulun on maalannut hovimaalari Robert Wilhelm Ekman vuonna 1859. Taulu esittää Kristuksen kirkastumista. (Matt. 17:1-8)
Krimin Sodan (1853–1856) päättymisen jälkeen Kaupungin porvaristo järjesti keräyksen uuden alttaritaulun hankkimiseksi. Vanha alttaritaulu oli heidän mielestään liian synkkä ja amatöörimäisesti maalattu kasvavan kauppakaupungin kirkkoon. Keräyksellä saatiin kasaan 600 hopearuplaa ja uusi taulu tilattiin Hovimaalari Robert Wilhelm Ekmanilta.
Taulu valmistui vuonna 1859, maksaen lopulta 724 rupla, ja se kuvasi kirkastusvuoren tapahtumia. Taulussa on keskellä kirkastunut Kristus. Hänen sivuillaan ovat Mooses vasemmalla lain taulujen kanssa ja Elia oikealla kantaen evankeliumia. Kristuksen yläpuolella on kerubeja, lapsenkaltaisia enkeleitä, ja hänen alapuolellaan on kuvattuna kolme opetuslasta, jotka ovat Pietari, Jaakob ja Johannes.
Antti Salmenlinna, Enkelit, 1932
Antti Salmenlinna maalasi kupolin juurta koristavat enkelit vuoden 1932 peruskorjauksen yhteydessä. Enkeleillä on käsissään rukouksen, sanan, sakramentin ja musiikin symbolit. Enkelit on maalattu kalkkiväreillä.
Antti Salmenlinna, Enkelit, 1932
Antti Salmenlinna maalasi kupolin juurta koristavat enkelit vuoden 1932 peruskorjauksen yhteydessä. Enkeleillä on käsissään rukouksen, sanan, sakramentin ja musiikin symbolit. Enkelit on maalattu kalkkiväreillä.
Bruno Tuukkanen, Kristuksen kärsimystie, 1977
Teoksen on suunnitellut Bruno Tuukkanen ja valmistanut S.Wuorion lasimaalamo. Teos on oululaisten järjestöjen ja yksityishenkilöiden lahjoitus kirkon 200-vuotisjuhlan kunniaksi. Teoksessa on kuvattuna Kristuksen elämä Egyptin paosta ristiltä ottamiseen.
Tapahtumat kulkevat alhaalta ylöspäin. Alimmassa osassa kuvataan Pakoa Egyptiin Jeesuksen ollessa vauva. Joosefin käyttämä palmunlehvä on alluusio myöhemmin kuvattaviin palmusunnuntain tapahtumiin.
Seuraavat kolme kuvaa kertovat Jeesuksen toiminnasta. Ensimmäinen kuva on Jeesus 12-vuotiaana temppelissä, toisessa hän on opettamassa, ja kolmannessa ovat Jeesus ja syntinen nainen, joka on kyynelillään pessyt ja hiuksillaan kuivannut Jeesuksen jalat tämän olleessa vierailulla fariseus Simonin luona.
Keskellä teosta kuvataan palmusunnuntain tapahtumia. Jeesus ratsastaa aasilla Jerusalemiin ja ihmisjoukko asettelee hänen tielleen vaatteita ja palmunoksia.
Teoksen yläosassa Jeesuksen ristikulkue matkaa kohti Golgataa ja viimeisenä kuollut vapahtaja otetaan ristiltä hautaamista varten, mikä päättää kärsimystien.
Eteisen hautakivet, 1600 luku
Molemmat hautojen kannet ovat olleet aiemmin vanhan kirkon lattiassa. Eteisen seinään ne on muurattu vuosien 1887–1888 aikana. Vasemmanpuoleinen valkoinen marmorikivi on löytynyt kirkon lattialta ja oikeanpuoleinen harmaasta kivestä valmistettu on löytynyt kirkkotarhasta.
Ennen vanhaan kirkkojen lattian alle on haudattu varsinkin rikkaampia ja vaikutusvaltaisempia sukuja, sekä kirkon työntekijöitä. Mitä tärkeämmällä paikalla hauta oli, sitä enemmän se maksoi. Oulussa kirkon lattian alle hautaaminen oli yleistä vielä vanhan kirkon aikaan, mutta vuonna 1780 perustetun nykyisen hautausmaan vanhimman osan, Ståhleborgin, perustamisen jälkeen hautaaminen on vähitellen loppunut kirkossa ja sen ympäriltä.
Vasemmanpuoleinen, koristeellisempi hautakivi, on jonkun rikkaan kaupunkilaisen tai suvun haudalta. Siitä, kenelle kivi kuuluu ei olla varmoja. On epäilty, että kyseessä voisi olla Johannes Messeniuksen hautakivi, mutta Johannes Snellman kuvaa maisterinväitöskirjassaan, joka käsittelee Oulun kaupunkia, vuodelta 1737 Messeniuksen hautaa yksityiskohtaisesti, ja tämän perusteella kyse on eri kivestä. Kivestä löytyy kuoleman ja iäisyyden symboliikkaa. Keskellä tekstialueiden välissä on suvun vaakuna, josta ei enää saa selvää. Vaakunaa ympäröi Ouroboros eli itseään syövä käärme. Se on vanha iäisyyden symboli, jonka kristillinen merkitys on, että kristus on voittanut paholaisen ja kuoleman. Keskuksen ylävasemmalla ja -oikealla on hakattu kerubi ja näiden alapuolella ovat pääkallo ja sääriluut ristissä, sekä tiimalasi, jota ympäröi teksti memento mori, ”muista, että kuolet”. Hautakiven kulmiin on muotoiltu evankelistojen nimet ja tunnukset.
Oikeanpuoleinen harmaasta kivestä hakattu hautakivi on yksinkertaisempi ja sen teksti on edelleen luettavissa, mikä viittaa siihen, ettei se ole ollut kovin keskeisellä paikalla kirkossa, sillä sen päällä on kävelty vähemmän. Hautakivi on ollut kippari Joen Torbiörnsson Hisingin haudalla, hänen kuoltuaan 1647.
Gunnar Forsströmin lasimaalaukset kirkon eteläristissä
Lasimaalaukset on suunnitellut Gunnar Forsström ja ne on valmistanut S.Wuorion lasimaalaamo vuonna 1932, jolloin juhlittiin kirkon uudelleenrakentamisen 100-vuotisjuhlaa.
Joulun tapahtumat
Oululaisten sukujen lahjoitus J. ja Lotty Snellmanin muistoksi
Maalauksessa kuvataan jouluevankeliumin kuvaamia tapahtumia.
Ylimmässä kuvassa on vastasyntynyt Jeesus-lapsi Marian ja Joosefin kanssa. Kaksi enkeliä on laskeutunut kumartamaan syntynyttä vapahtajaa.
Keskimmäisessä kuvassa Enkelit ilmoittavat paimenille vapahtajan syntymästä ja kehottavat heitä matkaamaan Betlehemiin todistamaan ihmettä.
Alin osa maalausta kuvaa loppiaisen tapahtumia. Kolme kuningasta on saapunut kumartamaan Vapahtajaa. Nämä ovat Matteuksen evankeliumissa mainitut idän tietäjä, jotka toivat Jeesukselle lahjaksi kalliita ylellisyystuotteita: kultaa, mirhaa ja suitsukkeita.
Kyyhkynen ja viiniköynnös
Kyyhkynen kuvaa kristillisessä symboliikassa Pyhää Henkeä. Lisäksi kyyhkynen symboloi rauhaa.
Kyyhkyä ympäröi viiniköynnös, joka on vastapäistä orjantappuraa mukaillen kiertynyt ympyrän muotoon. Viiniköynnöstä käytetään elämän symbolina. Lisäksi Johanneksen evankeliumin 15. luvussa Jeesus ilmoittaa olevansa viinipuu, jonka oksia hänen seuraajansa ovat.
Jeesus lasten kanssa
Ikkunan yläosassa on kuvattuna kaksi kohtausta, joissa Jeesus on lasten parissa ja siunaa heitä. Evankeliumissa Jeesuksen luo tuotiin lapsia, ja tuojia moitittiin tästä, mutta Jeesus käski antaa lasten tulla hänen luokseen, sillä heidän kaltaistensa on taivasten valtakunta.
Alemmassa osassa on kuvattu kaksi enkeliä kantamassa lapsia ja alimpana on kuvattuna hyvän paimenen vertaus. Paimen pitää sylissään lammasta, joka oli kadonnut, mutta on nyt löytynyt.
Gunnar Forsströmin lasimaalaukset kirkon pohjoisristissä
Lasimaalaukset on suunnitellut Gunnar Forsström ja ne on valmistanut S.Wuorion lasimaalaamo vuonna 1932, jolloin juhlittiin kirkon uudelleenrakentamisen 100-vuotisjuhlaa.
Jeesus opettamassa
Oululaisten sukujen lahjoitus Ernst ja Matilda Pettersson- Pekurin muistoksi.
Teoksen yläosassa on kuvattuna vuorisaarna.
Keskiosassa kuvataan Jeesusta opettamassa pellolla sapattina (Matt. 12: 1–8).
Teoksen alaosassa kuvataan yhtä niistä monista kerroista, kun Jeesus opetti veneestä järven rannalla.
Jumalan karitsa ja orjantappura kruunu
Jumalan karitsa, Agnus Dei, symboloi Kristusta ja hänen ristillä antamaansa uhria ihmiskunnan puolesta. Karitsa on ollut yleinen uhrieläin sekä vanhan, että uuden testamentin aikana. Se on myös viattomuuden symboli, mikä Jeesuksen yhteydessä viittaa hänen synnittömyyteensä.
Karitsan ympärille on maalattu orjantappurakruunu, joka on Jeesuksen kärsimyksen vertauskuva. Ennen tämän ristiinnaulitsemista pilkkasivat sotilaat Jeesusta ja laittoivat hänen päähänsä okaisen kruunun (Matt. 27:29)
Jeesus parantaa sairaita
Oululaisten sukujen lahjoitus Laura ja J. A. Mannermaan muistoksi
Ylimmässä kuvassa Kristus parantaa ramman. Hän seisoo pienellä mäellä, jonka alla on odottamassa muitakin parannettavaksi saapuvia.
Keskimmäisessä kuvassa Jeesus parantaa Jairoksen tyttären. Jairos oli synagogan esimies, jonka tytär oli kuolemansairas. Jairos yritti noutaa Jeesusta parantamaan tytärtään, mutta väen paljouden takia tytär ehti kuolla. Jeesus herättää tytön kuolleista sanomalla ”Tyttö, nouse!” (Mark. 5: 21–43)
Alimmassa kuvassa Jeesus parantaa sokean miehen, asettamalla kätensä tämän silmien päälle. Tämän vieressä toinen mies odottaa vuoroaan.
Gunnar Forsströmin lasimaalaukset kirkon pohjoisristissä
Lasimaalaukset on suunnitellut Gunnar Forsström ja ne on valmistanut S.Wuorion lasimaalaamo vuonna 1932, jolloin juhlittiin kirkon uudelleenrakentamisen 100-vuotisjuhlaa.
Jeesus opettamassa
Oululaisten sukujen lahjoitus Ernst ja Matilda Pettersson- Pekurin muistoksi.
Teoksen yläosassa on kuvattuna vuorisaarna.
Keskiosassa kuvataan Jeesusta opettamassa pellolla sapattina (Matt. 12: 1–8).
Teoksen alaosassa kuvataan yhtä niistä monista kerroista, kun Jeesus opetti veneestä järven rannalla.
Jumalan karitsa ja orjantappura kruunu
Jumalan karitsa, Agnus Dei, symboloi Kristusta ja hänen ristillä antamaansa uhria ihmiskunnan puolesta. Karitsa on ollut yleinen uhrieläin sekä vanhan, että uuden testamentin aikana. Se on myös viattomuuden symboli, mikä Jeesuksen yhteydessä viittaa hänen synnittömyyteensä.
Karitsan ympärille on maalattu orjantappurakruunu, joka on Jeesuksen kärsimyksen vertauskuva. Ennen tämän ristiinnaulitsemista pilkkasivat sotilaat Jeesusta ja laittoivat hänen päähänsä okaisen kruunun (Matt. 27:29)
Jeesus parantaa sairaita
Oululaisten sukujen lahjoitus Laura ja J. A. Mannermaan muistoksi
Ylimmässä kuvassa Kristus parantaa ramman. Hän seisoo pienellä mäellä, jonka alla on odottamassa muitakin parannettavaksi saapuvia.
Keskimmäisessä kuvassa Jeesus parantaa Jairoksen tyttären. Jairos oli synagogan esimies, jonka tytär oli kuolemansairas. Jairos yritti noutaa Jeesusta parantamaan tytärtään, mutta väen paljouden takia tytär ehti kuolla. Jeesus herättää tytön kuolleista sanomalla ”Tyttö, nouse!” (Mark. 5: 21–43)
Alimmassa kuvassa Jeesus parantaa sokean miehen, asettamalla kätensä tämän silmien päälle. Tämän vieressä toinen mies odottaa vuoroaan.
Johannes Messeniuksen taulu
Johannes Messeniuksen muotokuva, jonka on oletettavasti maalannut Cornelius Arendzt vuonna 1611, on Suomen vanhin säilynyt öljyvärimuotokuva. Messenius oli ruotsalainen historioitsija, professori, valtionarkistonhoitaja ja maanpetturi.
Messenius
Johannes Messenius syntyi vuonna 1580 Frebergan kylässä myllärin perheeseen. Hän kävi koulua Vedstenan katolisessa luostarikoulussa vuoteen 1595, jolloin katolisuus kiellettiin ruotsissa ja hänen opettajansa lähettivät hänet Puolaan jatkamaan opintojaan. Messeniuksen opinnot olivat valmiit vuonna 1604 ja hän oleskeli vielä nelisen vuotta Puolassa, minkä jälkeen hän palasi Ruotsiin.
Messeniuksesta tehtiin Ruotsin kuninkaan kirjallinen avustaja, eräänlainen propagandaministeri. Hän toimi myöhemmin Uppsalan yliopistossa professorina ja Ruotsin valtionarkiston hoitajana, kunnes vuonna 1616 hän jäi kiinni kirjeenvaihdosta puolalaisten jesuiittojen kanssa. Tämä nähtiin juonitteluna kuningasta vastaan ja siten maanpetoksena. Messenius tuomittiin ensin kuolemaan, mutta koska häntä pidettiin liian arvokkaana mestattavaksi, muutettiin tuomio karkotukseksi Kajaanin linnaan, joka oli tuolloin valtakunnan etäisin osa.
Messenius vietti Kajaanissa 20 vuotta. Hän muutti sinne omaisuutensa ja perheensä, joten vankilaolot muistuttivat enemmän kotiarestia, mutta mistään helposta tuomiosta ei silti ollut kyse kylmässä ja kosteassa linnassa. Aikansa Messenius omisti kirjallisille töille, joista merkittävimmäksi muodostui Scondia Illustrata, joka oli ensimmäinen Ruotsin ja Skandinavian historiaa kokoava teos. Messeniuksen työtä pidettiin niin merkittävänä, että kun tieto siitä saapui Tukholmaan, hänelle myönnettiin osittainen armahdus ja hän sai muuttaa Kajaanista joko Ouluun tai Piteån kuntaan. Oulussa oli jo tuolloin kirjapaino, joten hän päätyi muuttamaan Ouluun alkuvuodesta 1636.
Ouluun saavuttuaan Messenius asui Oulun linnassa pienessä rakennuksessa. Hän aloitti teoksensa muokkaamisen ja korjaamisen, mutta työ jäi kesken, sillä Messenius menehtyi sairauden uuvuttamana marraskuussa 1636. Hänet haudattiin Oulun puukirkon kuoriin. (Nykyisen linnakadun oven tienoille) Hänen hautakivessään oli teksti:” Tässä lepäävät tohtori Johannes Messeniuksen luut. Hänen sielunsa on Jumalan valtakunnassa, maineensa kiertää maailmaa”.
(Scondia Illustrata julkaistiin ensimmäisen kerran vasta vuonna 1700–1705)
Messeniuksen taulu
Taulun on oletettavasti maalannut Cornelius Arendzt vuonna 1611. Vuosiluku on tauluun merkattu tekstissä ”AETATIS SVAE 30 ANNO 1611” eli ”30-vuotiaana vuonna 1611”. Ruotsin hovin hovimaalarina toimi tuolloin Arendzt, mutta maalarin työ oli tuolloin Ruotsissa käsityöläis-ammatti, joten teoksia harvemmin signeerattiin.
Taulu on tyypillinen renessanssimuotokuva. Messenius seisoo pöydän vieressä, yllään oppineiden käyttämä napitettu tumma puku, osoittaen kirjaa, jonka tekstinä on hänen mottonsa: ”MUSAE POST FUNERA FLORENT, MORS SINE MUSIS VITA” eli ”Hengenteot kukoistavat kuoleman jälkeen, kuolemaa on elämä ilman hengen tekoja”. Kirjan vieressä on kallo, jonka silmien läpi kasvaa kukkia. Kallo muistuttaa kuolemasta, mutta kukkaset muistuttavat elämän jatkuvan kuoleman jälkeen.
Taulu oli Messeniuksella mukana koko hänen elämänsä ajan, niin Kajaanin karkotuksessa, kuin Oulussa armahduksen jälkeen. Vähän ennen kuolemaansa hän lahjoitti taulun Oulun kirkolle, minkä vuoksi se on yhä kirkossa. Taululle on vuosisatojen aikana tapahtunut monenlaista ja sen historiaa on kirjattu taulun kääntöpuolelle.
Elias Brenner on restauroinut maalauksen 1704 Tukholmassa. Kymmenen vuotta tämän jälkeen ison vihan aikana 1714 venäläiset kasakat iskivät siihen sapeleilla ja keihäillä 19 reikää. Taulun korjasi vuosikymmeniä myöhemmin 1791 kuuluisa kirkkomaalari Mikael Toppelius. Oulun palossa 1822 taulu kärsi savuvahinkoja ja se restauroitiin 1833. Restauroinnin suoritti maalari Johan Hedman. Viimeinen merkintä taulun takana on vuodelta 1916, jolloin taiteilija Eric O. W. Ehrström entisöi maalauksen. Viimeisin teoksen konservointi on vuodelta 1996, jolloin Oulun taidemuseon taidekonservaattori Päivi Kyllönen entisöi maalauksen.
Kirkon kattokruunut
Tuomiokirkon kattokruunut ja seinälampetit on saatu pääosin seurakuntalaisilta lahjoituksina. Suuri osa niin lampeteista kuin kruunuista on saatu heti isonvihan päätyttyä 1722–1723, jolloin kattokruunuja ja lampetteja erityisesti tarvittiin, sillä venäläiset olivat vieneet vanhat sotasaaliina.
Kruunuja on kaikkiaan 12 ja niistä seitsemän on lahjoitettu kaiverrusten perusteella vuosien 1722 ja 1730 välillä. Lahjoittajina ovat toimineet ainakin Klaes Jenderjanin leski Katariina Henrikintytär, Frans ja Sara Franzen, raatimies Daniel Pilkarin jälkeläiset ja Henrik sekä Katarina Arvolander. Kolmessa kattokruunussa on kruunun kiinnityskohtaan valettu pienoispatsas. Kahdessa patsas on nainen, jolla on kädessään kirja, mikä viittaa Ouluun oppineiden kaupunkina. Yksi patsas kuvaa tynnyrin päällä istuvaa poikaa, jolla on myös kirja kädessään. Tynnyri viittaa Ouluun kauppakaupunkina ja kirja kuvaa oppineisuutta.
Tuomiokirkon valaistus on sähköistetty vuosien 1906 ja 1907 aikana.
Kirkon lampetit
Tuomiokirkon kattokruunut ja seinälampetit on saatu pääosin seurakuntalaisilta lahjoituksina. Suuri osa niin lampeteista kuin kruunuista on saatu heti isonvihan päätyttyä 1722–1723, jolloin kattokruunuja ja lampetteja erityisesti tarvittiin, sillä venäläiset olivat vieneet vanhat sotasaaliina.
Lampetteja on monenlaisia. Osa on tasaisia levyjä ja osa on todella koristeellisia. Lampeteissa voi nähdä viiniköynnöksiä, kukkasia ja sydämiä.
Tuomiokirkon valaistus on sähköistetty vuosien 1906 ja 1907 aikana.
Kuoriurut
Alttarin lähellä olevat kuoriurut ovat 18-äänikertaiset ja soinniltaan barokkityyliset. Urut on valmistanut Veikko Virtasen urkurakentamo vuonna 1983.
Lasimaalaukset kirkon kuoriosassa
Alttarin viereiset lasimaalaukset ovat kirkon vanhimmat. Vasemmanpuoleinen kuvaa Kristuksen kuolemaa ja oikeanpuoleinen ylösnousemusta. Ikkunat ovat valmistaneet lasimaalaarit Neumann & Vogel Tukholmassa vuonna 1898. Ne on lahjoittanut kirkkoherra Waldemar Wallin.
Lauri Ahlgrenin lasimaalaukset
Lauri Ahlgren, Pyhä Kolminaisuus, 1977
Lauri Ahlgrenin suunnittelema ja S.Wuorion lasimaalaamon valmistama teos ostettiin kirkon 200-vuotisjuhlien kunniaksi. Teoksessa ovat Pyhän Kolminaisuuden symbolit.
Teoksen yläosassa oleva aurinko symboloi Jumalaa.
Keskiosassa olevat liekki ja kyyhkynen symboloivat Pyhää Henkeä. Pyhä Henki laskeutui Jeesuksen päälle kyyhkysen muodossa Jeesuksen kasteen yhteydessä. Apostolien teoissa taas kerrotaan, kuinka Jeesuksen lupaama Pyhä Henki laskeutui opetuslasten päälle kieltä muistuttavien liekkien muodossa. Liekki voi myös symboloida Jumalaa, joka ilmestyi Moosekselle palavassa pensaassa.
Teoksen alaosassa oleva lohi symboloi Jeesusta. Kala on ollut jo varhaisten kristittyjen käyttämä symboli. Sillä on varsinkin vainojen aikana merkattu paikkoja, joissa muun muassa salaisia kokoontumisia pidettiin. Kreikan sana ikhtys (ιχθυς), joka tarkoittaa kalaa on myös akronyymi sanoista, jotka suomeksi kuuluvat Jeesus Kristus Jumalan Poika, Pelastaja.
Teokseen on kalaksi valittu nimenomaan lohi, sillä se sitoo teoksen kaupunkiin. Lohi on ollut Oulussa merkittävä kaupanteon väline ja muun muassa osa kirkkoherrojen palkasta on aikanaan maksettu savulohena.
Lauri Ahlgrenin lasimaalaukset
Lauri Ahlgren, Pyhä Kolminaisuus, 1977
Lauri Ahlgrenin suunnittelema ja S.Wuorion lasimaalaamon valmistama teos ostettiin kirkon 200-vuotisjuhlien kunniaksi. Teoksessa ovat Pyhän Kolminaisuuden symbolit.
Teoksen yläosassa oleva aurinko symboloi Jumalaa.
Keskiosassa olevat liekki ja kyyhkynen symboloivat Pyhää Henkeä. Pyhä Henki laskeutui Jeesuksen päälle kyyhkysen muodossa Jeesuksen kasteen yhteydessä. Apostolien teoissa taas kerrotaan, kuinka Jeesuksen lupaama Pyhä Henki laskeutui opetuslasten päälle kieltä muistuttavien liekkien muodossa. Liekki voi myös symboloida Jumalaa, joka ilmestyi Moosekselle palavassa pensaassa.
Teoksen alaosassa oleva lohi symboloi Jeesusta. Kala on ollut jo varhaisten kristittyjen käyttämä symboli. Sillä on varsinkin vainojen aikana merkattu paikkoja, joissa muun muassa salaisia kokoontumisia pidettiin. Kreikan sana ikhtys (ιχθυς), joka tarkoittaa kalaa on myös akronyymi sanoista, jotka suomeksi kuuluvat Jeesus Kristus Jumalan Poika, Pelastaja.
Teokseen on kalaksi valittu nimenomaan lohi, sillä se sitoo teoksen kaupunkiin. Lohi on ollut Oulussa merkittävä kaupanteon väline ja muun muassa osa kirkkoherrojen palkasta on aikanaan maksettu savulohena.
Onni Oja, Jeesus opettamassa, 1977
Teoksen on suunnitellut Onni Oja ja valmistanut S.Wuorion lasimaalaamo. Teos on ODL:n (Oulun Diakonissalaitoksen säätiö sr.) lahjoitus kirkon 200-vuotisjuhlan yhteydessä. Teoksessa on kuvattuna vuorisaarna ja viittauksia hänen vertauksiinsa.
Jeesus seisoo vuorella pitämässä saarnaa. Hänen alapuolellaan on ihmisiä kuuntelemassa opetusta.
Ihmisten lisäksi yksittäisissä paneeleissa on kuvia Jeesuksen opetuksista. Vasemmalla on kuvattuna vertaus laupiaasta samarialaisesta aasinsa kanssa auttamassa ryöstettyä miestä. Tämän yläpuolella on kirves iskettynä kantoon, joka saattaa viitata Johannes Kastajan sanoihin siitä, kuinka jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää kaadetaan ja heitetään tuleen. Lisäksi teokseen on kuvattu nukkuva nainen, joka on viittaus vertaukseen kymmenestä morsiusneidosta.
Oulun Tuomiokirkon historiaa
Varhaisimpia mainintoja Oulusta löytyy 1300-luvun lopulta, jolloin novgorodilaisten kerrotaan käyneen täällä hävitys- ja ryöstöretkillä. Vuodelta 1377 löytyy myös Albrekt Meckelburgilaisen kuninkaallinen määräys Turun ja Upsalan hiippakuntien rajasta, joka tuli Oulujokeen. Itsessään ”Oulu" kuului tuolloin Salon (Saloisten eli nykyisen Raahen) seurakuntaan, kunnes Limingan myötä alue erotettiin Limingan kappeliksi.
Ensimmäinen maininta Oulussa sijainneesta kirkosta löytyy vuodelta 1590, jolloin sanotaan venäläisten polttaneen Oulun kirkon ohella Kemin, Iin ja Limingan kirkot. Yhden perimätiedon mukaan Oulujoki-suulle olisi rakennettu kirkko vuonna 1592. Toinen tietolähde toteaa paikalla olleen vuonna 1623 rakennettu puukirkko. Johannes Snellman kuvaa kirkkoa väitöskirjassaan Oulun kaupungista (De Urbe Uleå, 1737): ”Näin kirkko huomataan rakennetuksi kiinteälle ja melkein keskelle kaupunkia sijaitsevalle ihanalle paikalle, ei vesiperäiselle tai kuihtuvan kuivalle vaan kosteudesta suhteellisen vapaalle hiekkakummulle".
Paavo Leinonen, Hyvä paimen, 1932
Paavo Leinonen maalasi teoksen peruskorjauksen yhteydessä vuonna 1932.
Paavo Leinonen, Tuhlaajapoika, 1932
Paavo Leinonen maalasi teoksen peruskorjauksen yhteydessä vuonna 1932. Teoksessa tuhlaajapoika on palannut kotiin ja hänen isänsä on juossut tätä vastaan.
Pikku-Sofian kirkko
Oulun tuomiokirkon kirkkotarhassa, pilvikirsikkapuiden katveessa sijaitseva Pikku-Sofian kirkko eli lasten oma Pikkukirkko on pienoismalli Oulun ensimmäisestä kirkosta, joka sijaitsi samaisella tontilla 1500-luvun lopussa.
Tästä alkuperäisestä kirkosta on löytynyt yksi luonnostelmakuva, jonka perusteella arkkitehti Weikko Kotila arkkitehtitoimisto Laatio Oy:stä suunnitteli tämän lasten käyttöön tarkoitetun Pikkukirkon. Pikkukirkossa yhdistyy siis historian havina yhdistettynä nykypäivään, kun lapset pääsevät sinne leikkimään ja tutustumaan kirkkoon, joka on tehty heidän mittojen mukaan!
Alkuperäisen kirkon kunniaa on pyritty kunnioittamaan valitsemalla materiaaleja, joita jo 1500-luvulla mahdollisesti on käytetty. Runko on suomalaista hirttä, seinät maalattu punamultamaalilla ja katto on tervattu. Nykypäivä kuitenkin näkyy kirkon seinämaalauksissa. Niitä on ollut toteuttamassa oululainen Tiia Heikkinen.
Pikku-Sofian kirkko on valmistunut lähes kokonaan talkootyön, lahjoitusten ja avustusten ansiosta. Yli vuoden kestäneessä projektissa ovat kymmenet talkoolaiset olleet mukana rakentamassa, maalamassa, talon siirrossa, kalusteiden teossa ja sisätilojen koristelussa. Oululaiset ihmiset ja yritykset ovat mielellään olleet tukemassa näin arvokasta projektia.
Pääurut
Oulun tuomiokirkon urkujen fasadin on rakentanut tukholmalainen Gustav Andersson ja koristellut urkukisälli Anders Thulé vuonna 1841. Varsinaisen soittimen on valmistanut Kangasalan urkutehdas vuonna 1939. Uruissa on 62 äänikertaa.
Oulun ensimmäiset urut on rakennettu vuonna 1651 vanhaan puukirkkoon ja niiden rakentajana toimi gävleläinen Per Thel. Urut olivat 14 äänikertaiset eli niissä oli 14 rivistöä pillejä, yksi sormio ja silloisena erikoisuutena jalkio. Tuohon aikaan tarvittiin erillinen polkija polkemaan palkeilla ilmaa soittimeen. Isonvihan aikana venäläiset rikkoivat urut ja veivät ne sotasaaliinaVenäjälle.
Uudet urut rakennettiin Ouluun verrattain nopeasti sodan päättymisen jälkeen, sillä jo vuonna 1725 Oulussa oli jälleen toimivat urut. Nämä urut siirtyivät uuteen kivikirkkoon ja otettiin uudelleen käyttöön vuonna 1782. Ne olivat käytössä kirkon paloon asti vuonna 1822.
Kirkko rakennettiin uudelleen palon jälkeen vuonna 1832, mutta urkujen valmistumista jouduttiin odottamaan vuoteen 1841. Tuon vuoden huhtikuussa soitettiin ensimmäinen konsertti uusilla uruilla. Urut oli rakentanut tukholmalainen Gustav Andersson ja koristellut urkukisälli Anders Thulé. Näissä uruissa oli 31,5 äänikertaa, 2 sormiota ja jalkio. Anderssonin ja Thulén urkujen fasadi on edelleen näkyvillä kirkossa. Urut sähköistettiin 1923, mikä poisti polkijan tarpeen urkuja soitettaessa, mutta 10 vuotta myöhemmin urkujen kunto oli jo niin huono, että suunniteltiin korjausta tai korvausta.
1938 päädyttiin lopulta hankkimaan uudet urut. Tarjouksia pyydettiin Kangasalan urkutehtaalta, Riegerin urkutehtaalta Tšekkoslovakiasta ja Marcussenin tehtaalta Tanskasta. Riegerin urkuja pidettiin räikeämpisävyisenä kuin Kangasalan urkuja ja Marcussen ei pystynyt jättämään tarjousta. Lopulta päädyttiin Kangasalan urkutehtaan urkuihin, joissa on 62 äänikertaa, 3 sormiota ja jalkio. Hintaa uruille tuli 572 500 markkaa eli nykyrahassa n. 212 000 euroa.
Taivaanranta
Taivaanranta on kirkon uusimpia taideteoksia. Teoksen on maalannut Sampo Kaikkonen ja se on valmistunut syksyllä 2020. Tyyliltään teos on Barokkia ja teemana on kuolema, jota kuvataan yhden naisen siirtymisenä kuolemasta ylösnousemukseen.
Taivaanranta on tyyliltään barokkia. Tästä kertovat muun muassa teoksen tummat sävyt ja maalauksen tapahtumia hallitseva, niin sanottu barokkikierre, joka ohjaa katsojan katsetta kohti taulun yläosaa. Lisäksi maalauksen mittasuhteet ovat kultaisen leikkauksen mukaiset.
Teoksessa on kolme nais- ja kolme mieshahmoa. Nainen on koko ajan sama ja hänet on kuvattu kolmessa eri vaiheessa. Alhaalla hänet on puettu kuolinvaatteisiin ja ruumista valmistellaan hautaa varten. Taulun keskiosassa naisen sielua valmistellaan ylösnousemusta varten. Hänen kohotetusta kädestään lähtee perhonen, joka kuvaa sielua ja uudelleensyntymää. Alaspäin osoittavasta kädestä taas putoaa rahaa muistuttaen, että kukaan ei saa omaisuutta mukaansa. Taulun yläosassa naisen sielu on siirtymässä taivaaseen. Hahmon siniharmaa väri kuvaa hengellistymistä ja ojennetussa kädessä näkyvä valo kuvaa taivaan valoa ja lämpöä.
Mieshahmot maalauksessa ovat avustajia. Niistä kiinnostavin on ylimmäksi maalattu, sillä se on Kaikkosen omakuva, tämäkin suurten entisaikojen mestarien esikuvan mukaan, sillä he usein maalasivat itsensä teoksiinsa.
Teoksen keskivaiheilla oleva pyörä kuvastaa elämää ja pyörän hajoaminen sen pysähtymistä.
Tuomiokirkon kellot
Tuomiokirkosta löytyy seitsemän kirkonkelloa. Viisi on tornissa käytössä ja kaksi on näytillä eteisessä.
Eteisestä löytyy kaksi käytöstä poistettua kelloa. Näistä pienempi on valettu Tukholmassa Gerhard Hornerin valimolla 1822. Sen lahjoitti Uleå Oy ja sitä käytettiin väliaikaisesti, kun Oulun palossa sulaneiden kellojen metallista valmistettiin uutta kelloa, joka valettiin myös Hornerin valimolla. Kellon kyljessä lukee ”WAIN OULUN PALON JÄLKEEN WUONNA 1822 JA 3 KIRKON SIX KUIN PALOSSA SULANEISTA KELLO WALETIN”
Eteisen isompi kello on lahja F.J. Candelbergilta vuodelta 1824. Hän lupautui hankkimaan seurakunnalle toisen kellon sulaneista valettavan rinnalle, sillä ehdolla, että saisi kaiverruttaa kelloon vanhempiensa nimet ja kuolinvuodet sekä oman nimensä. Kellossa lukeekin: ”VUONNA 1783 KUOLLEEN ISÄN KAUPPAMN JOHAN KANDELBERGIN JA VUONNA 1813 KUOLLEEN ÄITIN MARGARETA FRANZEENIN KIITOLLISEKSI JÄLKIMUISTOKSI POIKA FRANZ: IOH: KANDELBERG MINUN OULUN KIRKOLLE LAHJOITTI VUONNA 1824” Candelbergin kello oli käytössä kevääseen 1934, jolloin siinä huomattiin halkeama ja se siirrettiin eteiseen jo samana vuonna seurakuntalaisten nähtäväksi. Tämänkin kellon on valanut Gerhard Horner.
Käytössä olevista kelloista vanhin on vuoden 1822 palossa sulaneista kelloista uudelleen valettu ja se on valmistunut jo vuonna 1823. Kellon valoi Gerhard Horner Tukholmassa. Halkaisijaltaan se on 102 cm. Toiseksi vanhin kello on valettu vuonna 1895 Bochumissa Saksassa ja se on halkaisijaltaan 138 cm. Kolmas kello on valettu Lokomon tehtaalla Tampereella 1934 ja on halkaisijaltaan 93 cm. Kaksi uusinta kelloa on valettu Bochumissa Saksassa vuonna 1986. Niiden halkaisijat ovat 130 ja 110 cm ja suurempi painaa 1500 kiloa.
Sunnuntain yhteen soitossa kellot soivat virren 383 ”ylös vuoriin tiellä” sävelellä.
Tuomiokirkon torni
Oulun tuomiokirkon torni valmistui 1845 eli huomattavasti myöhemmin kuin varsinainen kirkko, joka vihittiin käyttöön 1777. Oulun palon jälkeen kirkon perusosa otettiin käyttöön 1832.
Tuomiokirkon tornissa on viisi kelloa. Ne soittavat yhteensoitossa juuri ennen jumalanpalveluksen alkua ensimmäistä säettä sävelmästä "Nyt ylös vuoriin tiellä" (Virsi 383).
Tornissa on myös tornikello, joka otettiin käyttöön 1845. Se on kaupungin kustantama ja ylläpitämä. Taitava kelloseppä Johan Yli-Könni Ilmajoelta valmisti sen ja se käy moitteettomasti edelleen.
Tornia on käytetty aikaisemmin myös majakkana. Majakan valo oli käytössä 1900 alkupuolelta 1970-luvulle asti. Jo sitä ennen tornia käytettiin navigointiin ja satamaa lähestyttiin sen avulla.
Torni on toiminut palovartijan työpaikkana. Sen paneloidut seinät ovat täynnä kauniilla fraktuuralla kaiverrettuja ihmisten nimiä ja päivämääriä. Kun työ oli enimmäkseen odottamista, oli vartijalla aikaa korvausta vastaan tehdä näitä kaiverruksia. Vartijan piti soittaa täyden tunnin lyönnin jälkeen torvella merkkinä siitä, että hän on valveilla.
Valo-ovi, Reijo Hukkanen, 1997
Teräksestä, messingistä ja lasista valmistettu Valo-ovi on Reijo Hukkasen taideteos, joka on asennettu kirkkoon remontin yhteydessä 1997. Teoksesta voi löytää muun muassa lintuja, kasveja, kalan ja orjantappurakruunun.
Vanha alttaritaulu
Kirkon vanhan alttaritaulun on maalannut oululainen rakennusmestari Henrik Wacklin 1770-luvulla. Se kuvaa Kristusta ristillä. Aikalaiset pitivät taulua ”vähemmän onnistuneena” ja liian tummana, minkä vuoksi se loppujen lopuksi vaihdettiin vuonna 1859.
Veikko Törmänen, Elämänkaari, 1997
Veikko Törmäsen Elämänkaari- teos maalattiin viimeisimmän sisäremontin yhteydessä vuonna 1997.
Votiivilaiva
Tuomiokirkon votiivilaiva on Pohjois- Pohjanmaan museoyhdistyksen lahja kirkon 200-vuotisjuhlaan 1977. Laiva on parkki ja se on valmistettu parkki Kolumbuksen piirustuksista. Kyseistä laivaa ei kuitenkaan ole koskaan rakennettu.
Votiivilaivoista
Votiivilaivoja on lahjoitettu rannikkoseutujen kirkkoihin. Yleensä lahjoittajina ovat toimineet merimiehet tai laivanvarustajat ja usein laiva on ollut pienoismalli heidän omasta laivastaan. Ajatuksena on ollut, että papin lausuessa siunauksen kirkossa, myös laiva ja sen miehistö saavat samaisen siunauksen. Toisaalta myrskyssä olleet merimiehet ovat voineet kiitollisuudesta pelastumisestaan lahjoittaa laivan kirkolle. Laiva on myös vanha kristittyjen symboli. Se symboloi seurakuntaa, joka on matkalla kohti taivaan satamaa Jeesuksen toimiessa ruorimiehenä.